19 Elo 2010

Vaihtoehtoiset hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille

Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sanaEi kommentteja
Aiheet: Hyvinvointi, Palveluseteli, Palvelut  

(julkaistu Hyvinkään Aamupostissa 14.8.2010)

 Tuija Linna-Pirinen kommentoi (AP 12.8) kirjoitustani (AP 10.8) palvelusetelin tarjoamasta mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoisia terveydenhuoltopalveluja. Linna-Pirisen tulkinnan mukaan palvelusetelijärjestelmä jakaisi ihmiset ”kahden kerroksen” väeksi. Näin asia ei kuitenkaan ole. Palveluseteleitä voidaan ottaa käyttöön monella eri tavalla. Paras malli on sellainen, missä palvelusetelille ei määritellä yhtä kiinteätä arvoa, vaan porrastetaan setelin arvo käyttäjän tulojen mukaan. Silloin pienituloiset saavat enemmän kunnan maksamaa korvausta ja omavastuu osuus jää pieneksi. Lisäksi korostan, että kyseessä on kunnallista palveluntarjontaa täydentävästä palvelusta.

Palvelusetelijärjestelmässä kunta saa itse päättää palveluntuottajat, jotka hyväksytään palveluntarjoajiksi. Myös valvonta palvelun tasosta säilyy kunnalla. Terve kilpailu asettaa palveluntuottajat hinnoittelemaan palvelunsa sellaisiksi, että tulijoita riittää kaikista tuloluokista. Myös kunnille tämä on kustannustehokasta, koska vältytään kalliilta investoinneilta. Eli järjestelmä toimii juuri niin kuin Linna-Pirinen peräänkuulutti. Valvonta pelaa ja tarjontaa on jos tarvetta löytyy. Kelan tutkimusosaston (Hennamari Mikkola) keväällä 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan yritykset ovat tuoneet uusia innovaatioita perusterveydenhuoltoon ja suurimman osan mukaan palvelujen hinnat ovat pysyneet samoina tai osittain jopa laskeneet. Palveluseteliä on kokeiltu positiivisin tuloksin muun muassa vanhusten sosiaalipalvelujen sekä hammaslääkäripalvelujen hankinnassa.

Lähitulevaisuudessa tuleva työvoimapula tulee koskemaan palvelualoja ja erityisesti terveydenhuollon aloja. Kunnat eivät pysty, eikä yhteiskunnan kannalta ole järkevääkään, että kunnat olisivat ainoat terveydenhuollon työnantajat. Kuntasektorin eläkepoistuma on 223 000 henkilöä seuraavan 10-15 vuoden kuluessa, joka on 46 % kunta-alan työntekijämäärästä. Jos kaikki julkisella sektorilla eläkkeelle siirtymisen vuoksi aukeavat työpaikat täytettäisiin, niin uudesta työvoimasta 70 % pitäisi sijoittua julkiselle sektorille. Jo tässä on yksi syy täydentää julkista palvelutuotantoa yksityisillä.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee uusia tapoja toimia, jotta palvelut todella olisivat kaikkien saatavilla.

Annika Kokko (kok),Hyvinkään valtuustonpj.