10 Lok 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Aiheet: hyvinkää, kunnallispolitiikka
Hyvinkään kaupunginvaltuutetut kokoontuivat 8.10 aloittamaan Hyvinkään kaupungin strategian työstämistä. Tarkoituksena on laatia strategia keinoista olla hyvä Hyvinkää kymmenen(kin) vuoden kuluttua. Itse strategiatyöskentely on tarpeellista jo siksi, että meidän pitää oppia näkemään ja suunnittelemaan kaupunkimme toimintoja pitkällä tähtäimellä ja suuntana tulevaisuus. Liian usein päätökset tehdään vuosi kerrallaan ja reagoimalla nykyhetkeen. Sekin on toki tarpeellista ja välttämätöntä, mutta sen lisäksi pitää olla näkemystä ratkaisujen vaikutuksista tulevaisuuteen. Erityisesti haasteena ovat ympäristövaikutukset tehtävissä päätöksissä. Lisää
28 Syy 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Kansallisen kulttuuriliiton sääntömääräinen liittokokous Mikkelissä 26.9.2009 valitsi Annika Kokon yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi.
Varapuheenjohtajaksi valittiin kirurgian ylilääkäri Ritva Vastamäki, Forssan PKY:stä. Hallitukseen valittiin: (entisistä jatkamaan) 1) Marjut Säilä Jyväskylä, 2) Tellervo Suoranta- Sallinen Oulu, 3) Ritva Rautio ja 4) Hannele Toropainen Helsinki. uusina: 5) Maija Lukala Turku, 6) Pirkko Porkka Imatra, 7) Ritva Lampainen Kuopio ja 
Sari Hintikka-Varis.
Kansallinen Kulttuuriliitto ry perustettiin vuonna 1973 Porvarillisen Kulttuurityön Liitto -nimisenä ja se on lähes ainoa 1970-luvulla synnytetyistä valtakunnallisista poliittisista kulttuurijärjestöistä, joka edelleen toimii.
Kansallinen Kulttuuriliitto toimii kulttuurityöntekijöiden ja taiteenharjoittajien yhteistyöjärjestönä omaehtoisen kulttuurityön kehittämiseksi. Liitto järjestää kursseja, seminaareja, kulttuuri- ja taidetilaisuuksia sekä tukee etupäässä nuorten taiteenharjoittajien toimintaa järjestämällä heille esiintymistilaisuuksia. Järjestöllä on eri puolilla maata kymmeniä paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia sekä noin 1300 henkilöjäsentä.
Liiton sääntöjen mukaan tarkoituksena on:
2§ toimia omaehtoisen kulttuurityön ja harrastustoiminnan virittäjänä ja kehittäjänä kansalaisten keskuudessa. Pyrkiä yleisen koulutuksen ja kulttuurin tason kohottamiseen. Kehittää yhteiskunnan kulttuuripalveluja ulottumaan tasapuolisesti kansalaisten keskuuteen taloudellisista, alueellisista ja sosiaalisista tekijöistä riippumatta edistää moniarvoista kulttuuri- ajattelua laajentaa porvarillista yhteistyötä kulttuuripolitiikan alalla. Tukea ja kehittää suomalaisia kulttuuriarvoja sekä edistää moniarvoista kulttuuriyhteistyötä.
28 Syy 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Elinikäisen oppimisen neuvosto aloitti työskentelynsä 31.8.2009. Neuvoston puheenjohtajana toimii koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä.
Ensimmäisessä kokouksessa neuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin yliopistojen rehtorien neuvoston edustaja, Helsingin yliopiston varehtori Hannele Niemi. Valinta korostaa korkeakoulujen kasvavaa roolia aikuiskoulutuksessa ja elinikäisen oppimisen politiikan toimeenpanossa. Neuvosto asetti keskuudestaan työjaoston valmistelemaan toimintasuunnitelmaa neuvoston päätettäväksi. Toimintasuunnitelma luovutetaan opetusministeriölle 5.10.2009. – Tavoitteena on nostaa aikuiskoulutus myös seuraavan hallitusohjelman asialistalle, neuvoston puheenjohtaja Lempinen summaa.Puheenjohtajiston lisäksi työjaostoon valittiin Markku Koponen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), Markku Liljeström (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry), Terttu Pakarinen (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Heikki Sederlöf (Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto r.y.) ja Annika Kokko (Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö)
Neuvosto päätti myös toisen jaoston asettamisesta. Työelämässä tapahtuvan oppimisen jaosto asetetaan seuraavassa kokouksessa.
Valtioneuvosto antoi asetuksen Elinikäisen oppimisen neuvostosta kesällä ja sen toimikausi on 1.8.2009 – 31.12.2011. Neuvoston jäsenet edustavat laaja-alaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta. Sen tehtävänä on käsitellä koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
15 Syy 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Hyvinkäällä on tehty aivan oikea ratkaisu, kun päätettiin tulevan kauppakeskuksen sijoittamisesta kaupungin keskustaan. Tämä ratkaisu estää keskustan totaalisen näivettymisen ja kauppojen autioitumisen ydinkeskustassa.
Itse en ole Hyvinkään kohdalla kovin vakuuttunut massiivisen kauppakeskuksen tarpeellisuudesta. On toki selvää, että kaupungissa on ostovoimaa suuremmalle kauppatarjonnalle, kuin mitä nyt on tarjota. Herää kuitenkin kysymys, että riittääkö ostovoimaa kaikkeen siihen, mitä nyt ollaan rakentamassa. Suurten kauppakeskusten menestyminen perustuu myös muualta tulevaan ostovoimaan. Tällä hetkellä kauppakeskuksia samoine liikeketjuineen alkaa olla kaikissa lähikaupungeissamme, joten nähtäväksi jää, tulevatko naapurikaupunkien asukkaat pysyvästi vierailemaan ostosparatiisissamme. Toivottavasti.
Tulevan kauppakeskusrakentamisen suurimmat haasteet ovat minun mielestäni rakennuksen ulkoasun sopeuttaminen villatehtaan idyllisen miljöön kanssa sekä kunnollisen ja viihtyisän kävelykeskustan säilyttäminen kauppakeskuksen läheisyydessä. Kirjastoaukion puistomaisen ilmeen säilyttäminen on onnistunut kauppakeskussuunnitelmassa. Omenapuukuja viheralueineen säilyttää keskustan ilmavuuden ja viihtyisyyden.
Hyvinkään keskusta on tällä hetkellä hyvin hajanainen. Selkeämpi pienelle alueelle keskittynyt kaupunkikeskusta on tarpeen. Radan toisella puolella olevat liikehuoneistot voisivat keskittyä toimistotarjontaan, kun taas ydinkeskusta olisi erilaisten liikkeiden tyyssija. Viihtyisään kaupunkikeskustaan kuuluu kävelymatkan varrella ja päässä olevat näyteikkunalliset liikehuoneistot.
Erityisesti iloitsen vanhan villatehtaan alueen kehittymisestä ja kunnostamisesta. Mielestäni sinne sopii sulassa sovussa niin kulttuuritoiminnot kuin kaupungintalokin. Jatkossa toivon, että alueen sisäpihaa kehitetään autottomaksi ja hyvinkääläisten viihtyisäksi oleskelupaikaksi viihteen ja kulttuurin tarjonnan parissa.
28 Elo 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Tavoitteena on selvittää yhdessä Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus.
Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Lisäksi seurataan Espoon kaupungin toimeksiannosta tehtävää tutkimusta ja sen tuloksia metropolialueen kilpailukyvystä.
Seurantaryhmä
Selvityksen poliittisesta seurannasta seudulla vastaa seudun kuntien ja kuntaryhmien luottamushenkilöistä koostuva poliittisesti edustava seurantaryhmä. Ryhmän puheenjohtajan toimii Helsingin kaupungin nimeämä edustaja. Ryhmän jäsenet jakautuvat kuntien ja kuntaryhmien kesken seuraavasti: Helsinki (4), Espoo (3), Vantaa (3), Kauniainen (1), KUUMA -seutu (3), Kuntaryhmä Neloset (2).
Seurantaryhmä seuraa ja ohjaa selvityksen laadintaa ja työn etenemistä. Se ei kuitenkaan tee suosituksia tai päätöksiä selvityksen tulosten perusteella.
Helsingin seudun yhteistyökokousta informoidaan säännöllisesti selvityksen etenemisestä tilannekatsauksilla.
Kukin mukana oleva kaupunki ja kunta informoi kaupungin-/kunnanvaltuustoja ja -hallituksia säännöllisesti omia käytäntöjä noudattaen.Seurantaryhmälle asiat esittelee ohjausryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka ryhmän muu jäsen. Seurantaryhmän kokouksiin osallistuvat asiantuntijoina myös ohjausryhmän jäsenet.Seurantaryhmän sihteeristönä toimii ohjausryhmän sihteeristö.
01 Elo 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Vanha häiden alla noudatettava ohje uutta, vanhaa ja sinistä pätee myös kunnallispolitiikassa. Politiikassa tulisi olla sopivasti uutta, vanhaa sekä sinistä.
Valtuutetun tulisi suunnata katseensa tulevaisuuteen tehdessään päätöksiä kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi. Ei pelkästään riitä, että vallitsevat puitteet, palvelutaso ja toiminnat pyritään säilyttämään samana, vaan niin, että ne ovat riittävät ja laadukkaat myös tulevina aikoina. Jo vuonna 2010 väestömme alkaa kiihtyvällä vauhdilla ikääntyä ja työikäisten osuus laskee huomattavasti. Hoivan ja terveydenhoidon tarve siis lisääntyy entisestään. Tämä asettaa päättäjät jo nyt ennakoimaan päätöksillään tulevia muutoksia. Muutaman vuoden hyvä taloudellinen tilanne tulee ”säästää” tuleviin haasteisiin eikä kuluttaa lisääntyviin toimintamenoihin lähivuosina. Lisäksi kunnan turhankin raskasta hallintoa tulee keventää keskijohdosta suorittavalle tasolle.
Lisää
28 Tou 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Luku- ja kirjoitustaito ovat asioita, joita Suomessa pidetään tärkeinä, mutta myös itsestään selvyyksinä. Voimme olla ylpeitä siitä, että kouluissamme opetettavan luku- ja kirjoitustaidon oppimisprosentti hipoo 100 prosenttia. Niin lukemisessa kuin kirjoittamisessa on kuitenkin erikseen mekaaninen, ymmärtävä sekä soveltava taito. Mekaaninen taito on helpoin saavuttaa, mutta ymmärtävään ja soveltavaan lukemiseen sekä kirjoittamiseen tarvitaan jo enemmän paneutumista ja jopa harrastuneisuutta. Lisää
28 Tou 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Hyvinkäällä on viime vuosina lisätty kaikilla toimialoilla palvelutuotantoa joka vuosi. On palkattu lisää työntekijöitä ja aloitettu uusia toimintoja. Vaikka aina löytyy parannettavaa ja sitä kautta kritisoitavaa, niin pääsääntöisesti hyvinkääläiset ovat olleet tyytyväisiä palvelutuotannon määrään ja tasoon, syystäkin. Osa palvelujen epäkohdista riippuu aivan muusta kuin kaupungin tekemistä päätöksistä. Esimerkiksi kunnalliseen terveyskeskukseen ei saada hauista huolimatta tarpeeksi lääkäreitä. Lisää
28 Hel 2009
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Valtuutetun rooli kunnan päätöksentekijänä on muuttunut olennaisesti kolmannen valtuustokauteni alussa. Päätettävien asioiden “pelivara” on kutistunut lähes olemattomiin. Ensimmäisellä kaudellani 2001-2004 oli taloudellinen tilanne niin hyvä, että jakovaraa oli ja luottamushenkilöillä oli mahdollisuus miettiä ja vaikuttaa siihen, mihin varoja kohdennetaan. Toisella valtuustokaudellani 2005-2008 alkoivat kuntien lisääntyneet velvoitteet näkyä myös kustannusrakenteessa ja ns. lakisääteisten palvelujen osuus menoista kasvoi. Tällä hetkellä Hyvinkään menot ovat tuloja suuremmat ja seuraavat vuodet uhkaavat olla yhä enemmässä määrin alijäämäisiä, ellei säästöjä löydetä. Lisää
28 Elo 2008
Kirjoittaja: Annika KokkoPainava sana
Vaaleissa äänestäjät haluavat tietää yksittäisten ehdokkaiden “lupaukset” ja painotukset kunnallisessa päätöksenteossa. Kaksi kautta valtuustossa istuneena koen yksittäisten lupausten antamisen vaikeana. Tuntuu kohtuuttomalta nostaa erillisiäasioita tärkeysjärjestykseen. Mielestäni valtuuston tehtävänä on nimenomaan huolehtia kokonaisuuden toimivuudesta.
Lisää
Uudemmat kirjoitukset
