Mistä puhutaan vaalikentillä

Ei kommentteja

Kampanjabussi

Eduskuntavaalit kiinnostavat ihmisiä. Olen positiivisesti yllättynyt ihmisten asiallisuudesta ja kiinnostuksesta tulevia vaaleja kohtaan. Eniten ihmisiä pn puhututtanut eläkeläisten toimeentulo sekä eläkeiän nostaminen. Huolena on työssä jaksaminen ja ikäihmisten unohtaminen voimavarana.
Myös Suomen rooli Kreikan ja Irlannin tukemisessa pohdituttaa. Usko lainattujen rahojen takaisin saamisesta on huono.
Olin itse varautunut keskustelemaan ydinvoimasta Japanin tapahtumien jälkeen. Tämä aihe ei kuitenkaan noussut Järvenpään ja Hyvinkään kiertueella puheeniheeksi.
Tänään kiertue kohdentuu Kalukkalaa, Nurmijärvelle ja Rajamäkeen. Keskustelu ja vuorovaikutus jatkuu.

 

Inhimillistä ikäpolitiikkaa

Sirpa Pietikäinen

Suomi ja Eurooppa ikääntyvät vauhdilla. Jokapäiväisessä kielessä ikääntyminen yhdistetään menoerään ja kestävyysvajeeseen, vaikka ikääntyminen on voimavara.

Ikäsyrjintä on näkymätöntä, mutta valitettavan yleistä. Ikäihmisistä naiset joutuvat sukupuolen ja iän vuoksi monikertaisen syrjinnän kohteeksi. Palkkaero naisten ja miesten välillä sekä naisten työuran katkaisevat hoitovelvoitteet johtavat siihen, että varallisuus ja eläke ovat ikääntyvillä naisilla miehiä pienempiä. Tämä altistaa naiset miehiä useammin köyhyysuhan alle. Eläessään keskimäärin miehiä pidempään naiset kärsivät miehiä enemmän myös vanhenemiseen liittyvistä sairauksista.

Suomeen tarvitaan kestävää ja inhimillistä ikäpolitiikkaa, jolla puututaan ikäsyrjintään ja parannetaan ikääntyvien elämänlaatua ilman negatiivissävytteistä keskustelua. Tulevaisuuden ikäpolitiikkaa rakentamaan tarvitaan osaavia ja päättäväisiä toimijoita. Annika Kokolla on paljon annettavanaan sen eteen, että Suomessa kaikenikäisillä on hyvä olla.

Sirpa Pietikäinen,
europarlmentaarikko

 

Opetus-oppiminen-sivistys

Ei kommentteja

PÄÄTÖKSENTEOSSA on kyse arvovalinnoista, niin myös koulutusasioista päätettäessä. Tulevalla vaalikaudella tulee huolehtia maamme menestystekijöistä, osaamisesta ja koulutuksesta.

PERUSKOULU on koulutuksen kivijalka. Pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan konkreettisia esityksiä ja toimenpiteitä. Sellaisia ovat mm. luokkakokojen pitäminen kohtuullisina, jako- ja tukituntien riittävä määrä sekä riittävät erityisopetuksen voimavarat. Nopea ja varhainen reagointi parhaimmillaan estää mahdolliset tulevaisuuden kalliit laskut syrjäytyneistä nuorista.

OPPILAIDEN lisäksi pitää huolehtia opettajien hyvinvoinnista. Opettajan ammatti on tällä hetkellä vielä arvostettu sekä haluttu. Jotta se säilyisi edelleen sellaisena, on opettajien työssä jaksamiseen kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Puhutaan työrauhan ja oppimisympäristön turvallisuudesta, mutta ei opetusympäristön turvallisuudesta.

KOULULAISET ovat monien uusien haasteiden edessä. Heiltä edellytetään entistä suurempaa oma-aloitteisuutta ja itsenäistä tiedon hankintaa, kriittistä tiedonkäsittelyä sekä kykyä tiedon
soveltamiseen. Jo perusopetuksessa tulee huolehtia oppilaiden riittävistä valmiuksista tietotekniikan hallintaan.

Peruskoulun jälkeen nuorille tulee löytyä jatko-opiskelupaikka. Opinnonohjauksella on suuri merkitys oikean opiskelupaikan löytymiselle. Nuoria täytyy ohjata opiskelemaan työllistyville aloille ja yhteistyötä työelämän kanssa on lisättävä. Työnantajia tulee kannustaa työllistämään vastavalmistuneita.

 

Pelkkä epäkohdista puhuminen ei riitä

Ei kommentteja

Eduskuntavaalien alla yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi on tullut hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus. Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu jo kauan alas eikä meillä enää olisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kokonaiskuvaa on joskus vaikea hahmottaa. Lakisääteisten palvelujen määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja etenkin kunnille on tullut lisää velvoitteita, mutta ei aina varoja tai keinoja niiden moitteettomaan hoitamiseen. Palvelujen toimivuutta on “elvytetty” ainoastaan lisäämällä rahaa ja henkilökuntaa. Aina ei välttämättä ole kyse rahan tai henkilöstön puutteesta. Monta kertaa on kyse tavoista toimia.

On tullut aika määritellä uudelleen vastuualueet kuntien ja valtion välillä, jotta palvelut kyettäisiin kansalaisille tuottamaan.
Epäkohtien tiedostaminen on kehittymisen ja muuttumisen edellytys. Pelkkä epäkohdista puhuminen ja päivittely ei kuitenkaan vie asioita parempaan suuntaan. Tarvitaan uskallusta kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja toimia.

Mielestäni yksi olennaisista tarvittavista muutoksista on se, että kuntien tuottamille palveluille pitää löytää hintalaput, jotta niiden tuottamishintaa voidaan vertailla yksityisten tarjoamiin palveluhintoihin. Lisäksi pitää laatia selkeät laatukriteerit, jotta niitäkin voidaan vertailla eri tuottajien välillä. Tehtiin niin tai näin, niin keskiössä tulee olla palvelun tarvitsija eli asiakas.

 

Meidän Annika

Ei kommentteja

Maija Koski


En muista tarkalleen tapasinko Annikan ensimmäisen kerran opettajayhdistyksen kokouksessa vai tuliko hän ensin jumppatunnilleni, mutta jotakin hyvin tutun ja ystävällisen oloista tässä ihmisessä heti oli. Ensivaikutelma osui hyvinkin oikeaan. Kun tutustuin Annikaan ja Harriin lähemmin huomasin, että Annika, kuten toki miehensäkin, olivat hyvin aitoja ja mukavia ihmisiä. Heidän kanssaan on helppoa ja rentoa olla.
Aika pian tutustumisemme jälkeen halusi Annika keskustella kanssani varhaiskasvatuksesta ja pienten lasten opetuksesta. Monet huolet ja murheet hän on kuunnellut ja ilonaiheista yhdessä iloinnut. Opettajana ja kasvattajana Annikalle oli helppoa puhua. Hän on aidosti lasten ja perheiden hyvinvoinnista kiinnostunut. Samoin perheemme matkaa sijaisvanhempina hän on seurannut ja tukenut koko ajan rinnalla kulkien.
Uskomatonta kyllä, mutta tässä lämpimässä ja välittävässä ihmisessä asuu myös tinkimätön rautarouva, ammattipoliitikko, joka myöntää kun ei tiedä, ottaa selvää, nostaa esille vaikeitakin asioita ja ennen kaikkea: vie eteenpäin lupaamansa asiat. Ei ole ollut niin pientä murhetta etteikö Annikalle siitä voisi puhua.
Ihailen Annikan intoa ja sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen. Hän on suoraselkäisesti sanojensa takana ja ymmärtää tekojensa seuraukset, ominaisuuksia, jotka eivät valitettavasti nykypäivänä ole selviöitä poliittisille päättäjille. Ystävän puolesta on helppo puhua ja olla hänen tukijoukoissaan matkalla kohti Arkadianmäkeä. On hienoa että Annika on niin sivistynyt ihminen. Hän tietää paljon asioista ja jos ei tiedä, ottaa selvää ja kuuntelee. Hänellä on paljon kokemusta paikallispolitiikasta, maakunnan asioita sekä kontaktit ja näköalat valtakunnan vaikuttamiseen.
Oma työhistoria, koulutus ja kokemus ei kuitenkaan paljoa paina, jos poliitikolta puuttuu aidosti kuulevat korvat, näkevät silmät ja herkkyyttä kohdata pieni ihminen.
Kerron tässä asian jota moni ei Annikasta tiedä. Joulun alla Annika oli lukenut paikallislehdestä erään työttömän lapsiperheen yksinhuoltajaäidin kirjoituksen taloudellisesta ahdingostaan. Hänellä ei ollut varaa laittaa lapsilleen joulua, joululahjoista puhumattakaan. Annika kokosi rahalahjoituksen omasta puolueesta, hankki tavaratalon lahjakortin ja lähti itse toimittamaan
lahjoituskuorta tämän nuoren äidin oven taakse. Nuori äiti liikuttui kyyneliin asti. Perheelle tuli joulu. Ainaista joulua tai pelkkää hyvää ja kaunista ei Annikakaan voi äänestäjilleen taata, mutta mielestäni tämä tapaus kertoo miten toimii empaattinen ja sydämeltään sivistynyt ihminen.
Sellainen on meidän Annika.
Maija Koski ( lastentarhanopettaja, sijaisäiti, ryhmäliikunnanohjaaja)

 

Viikonlopun kamppanjakiertueesta

Ei kommentteja

>[/caption]Lauantaiaamuna vaalibussi suuntasi kohti Espoota ja siellä olevia maalismarkkinoita. 12 tukijoukkolaista jalkautui markkinahumuun jakamaan esitteitä ja muuta kampanjamateriaalia. Oli mukava huomata, että ihmiset olivat hyväntuulisia ja tulivat juttelemaan.
Lauantai-iltana klo 18 oli virallisen bussikiertuekampanjani avajaiset. Reilu 80 oli paikalla kun kampanjapäällikköni Ari Mäkelä toivotti kaikki tervetulleeksi ja itse kerroin vaaliteemoistani. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Uudenman maakuntajohtaja Ossi Savolainen pitivät kannatus ja tsemppipuheenvuoron. Illan musiikista vasta Hyvinkään soul prinsessa Miss Saana. Hyvä meininki!

Sunnuntaina taas aamulla startattiin kohti Espoonkeskusta. Tuulisessa mutta aurinkoisessa keskuksessa oli väkeä liikkeellä. Iltapäivästä siirryttiin kotikaupunkini ja asuinalueeni maauimalalle laskiaissunnuntain pulkkamäkeen tarjoamaan makkaraa ja kuumaa mehua. Ja olihan sitä iloista pikkuväkeä vanhempineen paikalla. Punaisia poskia ja hymyileviä suita.

 

Kuuden viikon vääntö

Ei kommentteja

Lauantaina 5.3 on vaalikampanjani avajaiset. Siispä seuraavien viikkojen vääntöni on tehdä kampanjaa ja kiertää Uuttamaata. Voit seurata vääntöäni täällä viikon vääntö osiossa. Laitan tuntoja ja kuvia kampanjan etenemisestä.

 

Vastakkainasettelun aika ei taidakaan olla ohi

Ei kommentteja

Kuntien niukat resurssit hoitaa lakisääteisiä tehtiäviään on saanut jotkut luottamushenkilöt esittämään leikkauksia mm. kulttuurimäärärahoihin. Sama ilmiö on nähtävissä valtakunnan poliitikkojen keskuudessa. Pääosin tällaisia esityksiä ovat tehneet vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat. Perusteluiksi leikkauksille sanotaan kulttuurirahojen tarvitseminen tärkeämpiin kohteisiin kuten sairaanhoitoon tai vanhustenhuoltoon.

Mielestäni määrärahojen vastakkainasettelu ei ole oikein eikä ratkaisu palvelutuotannon ongelmiin. On harmillista, että kulttuurin merkitystä hyvinvoinnissa ei osata arvostaa. Talouden taantuman aikaan kulttuurin merkitys ja kysyntä kasvaa. Pitkällä aikavälillä sen avulla voidaan saavuttaa sosiaalimenojen säästöä. Siksi kulttuuritoimintaan pitää panostaa ja se panostus pitää nähdä palvelutuotannon täydentäjänä ja mahdollisten sosiaalimenojen ennaltaehkäisevänä toimintana. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota, mutta ratkaisuksi ei voi esittää kaikkien määrärahojen kohdentamista vain ja ainoastaan näihin toimintoihin. Ihminen tarvitsee monipuolista palvelu- ja toimintatarjontaa voidakseen hyvin.

 

Nuorisotyöttömyys

Ei kommentteja

Yhtenä “lääkkeenä” nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi on esitetty opiskeluaikojen lyhentämistä erilaisin kannustumin sekä opintotukeen liittyvine rajoittein opiskeluajan rajoittamiseksi.

Itse pidän näitä toimenpiteitä riittämättöminä. Yksi olennainen tekijä nuorten opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa on tietämättömyys siitä mitä haluaa opiskella. Siksi opinnonohjauksella on tärkeä rooli nuorten opiskeluvaihtoehtoja mietittäessä ja ohjatessa.

Monille nuorille kynnys lähteä/päästä opiskelemaan on pelko väärästä opiskelupaikkavalinnasta. Mikäli opiskelupaikka osoittautuu vääräksi valinnaksi jää suoritetut kurssit usein hyvittämättä mahdollisessa uudessa opiskelupaikassa. Opiskelupaikkojen yhteistyötä tulee tiivistää niin, että aiemmat opinnot ja kurssit tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan hyödyksi uudessa paikassa.

Useamman tutkinnon suorittaminen on tätä päivää. Myös siinä tarvitaan uudistumista aiempien suoritusten hyväksilukemisessa opiskelijan eduksi.

Opiskelupaikan mahdollistamisen lisäksi tarvitaan työnantajille kannustimia palkata nuoria töihin. Vastaavasti nuoria tulee ohjata opiskelemaan työllistäville aloille, jotta työllistäminen ei olisi keinotekoista ja avustusten varaista, vaan aitoa kysynnästä ja tarpeesta tulevaa.

 

Tapojensa orja

Ei kommentteja

Matkustaessani junalla töihin huomaan samojen ihmisten istuvan samassa vaunussa ja usein pyrkivän istumaan samalla paikalle kuin yleensä.
Tullessani aamulla töihin huomaan samojen ihmisten istuvan samalla paikalla lukemassa aamun lehtiä.
Kotiin tullessani huomaan itseni toistavan samoja matroja päivästä toiseen. Kuka on jättänyt astiat pöydälle? Miksi ulkotakit ei ole naulakossa?…..
Pieniä ja arkisia asioita. Tuttua, mutta turvallistako?
Viime ja nyt alkuviikon aikana olen pyrkinyt rikkomaan omia pinttyneitä tapojani.Osín onnistuen ja osin sortuen siihen samaan vanhaan kaavaan.
Toisaalta voin kysyä, että olisiko mikään paremmin vaikka tekisin toisin.Vaihtelua ehkä. Siispä en kanna huolta vaikka tekisin tai tekisimme joitakin asioita totutulla tavalla.
Mutta jos kaikkia asioita tekee aina samalla tavalla, niin ajassa eläminen ja asioiden kehittyminen jää pois. Monen asian kohdalla muuttumisen ja kehittymisen edellytys on rohkeus kokeilla ja kyseenalaistaa tutut toimintatavat. Siksi rohkaistun ja rohkaisen aika ajoin kokeilemaan ja murtamaan tuttua toimintaa uudella ja ennen kokeilemattomalla tavalla.

 

Vanhemmat kirjoitukset Uudemmat kirjoitukset

GSM +358 44 273 1967 Kansio Hyvinkään Kokoomus

Template is based on Koi Theme by N.Design Studio. Sivut suunnitteli ja väkersi @onnikoo.