18 Huh 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Hämmentynyt olo. Puolue voitti ja kannatus nousi. Hieno saavutus näin haasteellisessa vaaliasetelmassa. Henkilökohtainen menestyminen oli pettymys. Hyvinkää säilyy edelleen Suomen suurimpana kaupunkini, jolla ei ole omaa kansanedustajaa. Koen epäonnistuneeni Hyvinkään kyläilmiön synnyttämisessä. Kokoomusäänestäjien määrä Hyvinkäällä kasvoi, mutta annetut äänet hajosivat tasaisesti kaikille Uudenmaan ehdokkaille. Uudenmaan valituille kansanedustajille vilpittömät onnittelut ja menestystä eduskuntatyöhön! Koko ehdokasjoukko oli mahtava ja oli mukava tehdä vaalityötä upeiden ehdokkaiden kanssa. Säilytimme uudellamaalla entiset 11 paikkaa. Hieno saavutus!
Eniten olen harmissani kaikkien kampanjassani olevien kovasti töitä tekevien puolesta sekä minua äänestävien puolesta. Iso kiitos kaikille!
Elämä jatkuu ja nyt on analyysin paikka ja sen jälkeen keskittyminen työhön ja tulevaan kesälomaan.
Toivotan kaikille oikein hyvää kevättä!
14 Huh 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Talouden taantuma ei ole syntynyt suomalaisen puoluetoiminnan seurauksena. Kyse on laajasta koko Eurooppaa koskevasta ilmiöstä. Politiikan tehtävä on ollut tehdä sellaisia ratkaisuja, että yksittäinen ihminen kärsisi mahdollisimman vähän taantuman vaikutuksista. Nykyhallitus toimi aivan oikein antamalla väliaikaisesti kunnille isomman osan yhteisöverotuotoista. Näin kunnat pystyivät paremmin tuottamaan palveluja kuntalaisille taantumasta huolimatta. Väliaikaisratkaisut ovat kuitenkin väliaikaisia ja tämän vuoden jälkeen yhteisöverotuotot kunnille palaavat ns. normaalille tasolle. Hyvinkää ja moni muu kunta teki viime vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tämä kertoo siitä, että hallituksen tukitoimenpiteet ovat olleet oikeanlaiset ja turvanneet ihmisten työllistymisen paremmin kuin 90-luvun laman aikana. Monet kunnat mukaan lukien Hyvinkää saivat verotuloja huomattavasti enemmän kuin oli uskallettu ennakkoon ajatella. Liian vähän on tuotu esille tehtyjen toimenpiteiden onnistumista ja kerrottu miten olisi käynyt jos valtio ei olisi heti reagoinut.
Yhteiskuntamme on kuitenkin monien haasteiden edessä lähitulevaisuudessa. Jos niihin ei valmistauduta nyt, niin ongelmien ollessa käsillä on liian myöhäistä. Siksi puhutaan työvoimapulasta ja siihen varautumisesta, jotta toimenpiteisiin ryhdyttäisiin jo ennakoivasti. Politiikan pitää olla koko ajan askeleen edellä ja etsiä toimivia ratkaisuja. Jos nyt ei tehdä uusia tapoja toimia ja kehitetä olemassa olevia rakenteita hallinnollisesti kevyemmiksi ja satsata tekeviin käsiin, niin edessä on ”hätätoimenpiteet” eli leikkauslistat. ”Peruuttamalla ei pääse eteenpäin”.
Verotuksella on aivan olennainen merkitys palvelutuotannon saatavuuteen. Siksi kannatan Kokoomuksen verotuslinjaa, missä työntekoon kannustetaan alentamalla työn verotusta ja pienituloisten ja pientä eläkettä saavien verotusta tulee keventää. Työnteon tulee olla kannattavampaa kuin työttömyysturvan. Työurien pidentämiseksi tulee nuorille taata opiskelupaikka ja ohjata sellaisille aloille, missä aidosti on mahdollisuus työllistyä. Työhyvinvointiin tulee panostaa ja joustoja työelämässä kehittää. Osatyökuntoisille ja ikäihmisille tulee mahdollista työllistyminen voimavarojensa mukaan.
Teen töitä näiden asioiden eteen, jotta hyvinvointiyhteiskunnallamme olisi jatkossakin edellytykset toimia hyvin. Kaiken toiminnan keskiössä tulee olla yksittäisen ihmisen hyvinvointi ja mahdollisuudet tulla toimeen.
10 Huh 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Lainaus Unto Hämäläisen blogista,Perässähiihtäjä, HS.fi blogeissa (julkaistu 8.4)
”Suosiomittaukset epävarmoja”
Helsingin Sanomat esitteli (Kotimaa 2.4.) näyttävästi TNS Gallupin tuloksia suosituimmista ehdokkaista Helsingin vaalipiirissä. Tämä on sinänsä hyvä asia, koska se myös nostanee vaali-intoa. Ongelmana on, kohteleeko se kaikkia ehdokkaita tasapuolisesti.
Terävin kärki, jonka suosio on kymmenen prosentin yläpuolella, on melko luotettava, mutta sen jälkeen tuleva joukko on melko sattumanvarainen. Voidaankin sanoa HS:n tekevän politiikkaa, kun se mainostaa kuvan kera osaa näistä ehdokkaista. Epävarmuus on niin suuri, etten tekisi niin. Miksi?
Ensiksikin kysely perustuu internetpaneeliin, jonka edustavuus on epäselvä. On varmaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät halua tulla tällaiseen paneeliin mukaan. Toinen outous on, että vastaajat saivat kertoa, keitä ”voisivat ajatella äänestävänsä”. Siis oli ilmeisesti mahdollisuus kertoa yksi ehdokas tai vaikka kuinka monta. Eri vastaajien painoarvo siis vaihtelee.
Tuolta pohjalta on vaikea laskea niin sanottua satunnaispohjaista virhemarginaaliakaan, vaikka sen nyt sanotaan olevan kolme prosenttiyksikköä. Harha on merkittävä.
Tulokset on nyt julkaistu, eikä tilanteelle voi mitään. Toivon, että ehdokkaat, joiden kuvaa ei ollut lehdessä, eivät masennu vaan toimivat Suomen hyväksi entistäkin tarmokkaammin.”
Seppo Laaksonen
tilastotieteen professori
Helsinki
Seppo Laaksosen kirjoitus julkaistiin keskiviikkona 6.4. 2011 HS:n Mielipide-sivulla.
04 Huh 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Tunnelmia Hyvinkään torilta
Viime viikonloppuna vaalikiertueemme alkoi Hyvinkään torilta. Ihmisiä oli paljon liikkeelä ja nyt on alkanut näkyä ihmisten kiinnostus eduskuntavaaleja ja ehdokkaita kohtaan. Ihmiset haluavat oikeutetusti vastauksia ja selkeän ehdokkaan kannan kysyttyihin asioihin.
Hyvinkäältä jatkoimme Järvenpään kautta Tapiolaan. Oli mukava huomata, että sekä Järvenpäässä että Tapiolassa ehdokkuuteni oli noteerattu ja äänestäjät kävivät juttelemassa.
Sunnuntaina kävimme Leppävaaran maalaismarkkinoilla. Hasteellista markkinoilla on se kun ehdokkaat eivät saa jalkautua markkinoilla kulkevien ihmisten joukkoon jakamaan materiaalia vaan joudumme päivystämään vaaliteltalla. Emme kuitenkaan lannistuneet vaan parhaamme mukaan olimme tavoitettaviss ja onneksi kiinnostuneet ihmiset kävivät rohkeasti jututtamassa.
Vaalikampa harvenee ja enää 13 aamua varsinaiseen vaalipäivään.
28 Maa 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöt ovat tällä hetkellä liian vähän käytetty voimavara yhteiskunnassamme. Monet järjestöt pystyisivät pienellä yhteiskunnallisella tuella täydentämään julkista palvelutarjontaa. Järjestöissä on osaavia ja ammattataitoisia toimijoita. Niissä on arviolta 60 000-80 000 palkkatyössä sekä lähes 700 000 vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä. Kyseessä on joustava toimijamalli, koska se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty. Muualla Euroopassa järjestöt ovat aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Sama kehitys olisi suotavaa myös Suomessa.
Vapaaehtoistoiminnan eli kolmannen sektorin toiminta tuottaa Suomessa palveluja erityisesti siellä, missä yritystoiminta ei ole ollut kannattavaa, mutta palveluntarve on olennainen. Hyvä esimerkki on erityisosaamista vaativat vammaispalvelut. Tämän päivän yksi yhteiskunnan haaste on tuottaa toimintaa, joka tavoittaa ja puhuttelee ihmisiä, jotka ovat syrjäytymisvaaarassa. Uskon, että vapaaehtoistoiminnalla olisi edellytyksiä vastata tähän haasteeseen.
Kuntien haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa avustukset järjestöille ovat leikkurin uhan alla. Mielestäni näitä tukia ei saa leikata, vaan lisätä. Tulevaisuuden palvelutarjonnassa tarvitaan yrityksiä ja järjestöjä täydentämään julkisia palveluja.
22 Maa 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Avasimme perjantaina 18.3 Hyvinkään keskustaan vaalikahvila cafe Annikan. Ajatukseni on olla mahdollisimman paljon itse kahvilassa paikalla ja kuunnella mitä terveisiä ihmisillä on ehdokkaalle. Luulin, että kynnys tulla kahvilaan jutteleman olisi iso, mutta on ollut ilo huomata ihmisten tulevan kahville ja juttelemaan. Perjantaista tähän päivään kahvilassa on käynyt noin 80 ihmistä.
Aiheet joista ihmiset haluavat jutella ovat eläkkeiden verotus, lainatakuut Kreikalle ja Irlannille, ydinvoima, vanhustenhuolto sekä maahanmuutto. Kaikki keskustelut olemme erilaisista näkemyksistä huolimatta käyneet rakentavassa hengessä ja itse koen saaneeni paljon hyviä näkemyksiä erilaisiin ihmisiä askarruttaviin asioihin.
15 Maa 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
PÄÄTÖKSENTEOSSA on kyse arvovalinnoista, niin myös koulutusasioista päätettäessä. Tulevalla vaalikaudella tulee huolehtia maamme menestystekijöistä, osaamisesta ja koulutuksesta.
PERUSKOULU on koulutuksen kivijalka. Pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan konkreettisia esityksiä ja toimenpiteitä. Sellaisia ovat mm. luokkakokojen pitäminen kohtuullisina, jako- ja tukituntien riittävä määrä sekä riittävät erityisopetuksen voimavarat. Nopea ja varhainen reagointi parhaimmillaan estää mahdolliset tulevaisuuden kalliit laskut syrjäytyneistä nuorista.
OPPILAIDEN lisäksi pitää huolehtia opettajien hyvinvoinnista. Opettajan ammatti on tällä hetkellä vielä arvostettu sekä haluttu. Jotta se säilyisi edelleen sellaisena, on opettajien työssä jaksamiseen kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Puhutaan työrauhan ja oppimisympäristön turvallisuudesta, mutta ei opetusympäristön turvallisuudesta.
KOULULAISET ovat monien uusien haasteiden edessä. Heiltä edellytetään entistä suurempaa oma-aloitteisuutta ja itsenäistä tiedon hankintaa, kriittistä tiedonkäsittelyä sekä kykyä tiedon
soveltamiseen. Jo perusopetuksessa tulee huolehtia oppilaiden riittävistä valmiuksista tietotekniikan hallintaan.
Peruskoulun jälkeen nuorille tulee löytyä jatko-opiskelupaikka. Opinnonohjauksella on suuri merkitys oikean opiskelupaikan löytymiselle. Nuoria täytyy ohjata opiskelemaan työllistyville aloille ja yhteistyötä työelämän kanssa on lisättävä. Työnantajia tulee kannustaa työllistämään vastavalmistuneita.
11 Maa 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Eduskuntavaalien alla yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi on tullut hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus. Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu jo kauan alas eikä meillä enää olisi hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kokonaiskuvaa on joskus vaikea hahmottaa. Lakisääteisten palvelujen määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja etenkin kunnille on tullut lisää velvoitteita, mutta ei aina varoja tai keinoja niiden moitteettomaan hoitamiseen. Palvelujen toimivuutta on “elvytetty” ainoastaan lisäämällä rahaa ja henkilökuntaa. Aina ei välttämättä ole kyse rahan tai henkilöstön puutteesta. Monta kertaa on kyse tavoista toimia.
On tullut aika määritellä uudelleen vastuualueet kuntien ja valtion välillä, jotta palvelut kyettäisiin kansalaisille tuottamaan.
Epäkohtien tiedostaminen on kehittymisen ja muuttumisen edellytys. Pelkkä epäkohdista puhuminen ja päivittely ei kuitenkaan vie asioita parempaan suuntaan. Tarvitaan uskallusta kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja toimia.
Mielestäni yksi olennaisista tarvittavista muutoksista on se, että kuntien tuottamille palveluille pitää löytää hintalaput, jotta niiden tuottamishintaa voidaan vertailla yksityisten tarjoamiin palveluhintoihin. Lisäksi pitää laatia selkeät laatukriteerit, jotta niitäkin voidaan vertailla eri tuottajien välillä. Tehtiin niin tai näin, niin keskiössä tulee olla palvelun tarvitsija eli asiakas.
03 Maa 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi, Viikon vääntö
Lauantaina 5.3 on vaalikampanjani avajaiset. Siispä seuraavien viikkojen vääntöni on tehdä kampanjaa ja kiertää Uuttamaata. Voit seurata vääntöäni täällä viikon vääntö osiossa. Laitan tuntoja ja kuvia kampanjan etenemisestä.
28 Hel 2011
Kirjoittaja: Annika KokkoAnnikan blogi
Kuntien niukat resurssit hoitaa lakisääteisiä tehtiäviään on saanut jotkut luottamushenkilöt esittämään leikkauksia mm. kulttuurimäärärahoihin. Sama ilmiö on nähtävissä valtakunnan poliitikkojen keskuudessa. Pääosin tällaisia esityksiä ovat tehneet vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat. Perusteluiksi leikkauksille sanotaan kulttuurirahojen tarvitseminen tärkeämpiin kohteisiin kuten sairaanhoitoon tai vanhustenhuoltoon.
Mielestäni määrärahojen vastakkainasettelu ei ole oikein eikä ratkaisu palvelutuotannon ongelmiin. On harmillista, että kulttuurin merkitystä hyvinvoinnissa ei osata arvostaa. Talouden taantuman aikaan kulttuurin merkitys ja kysyntä kasvaa. Pitkällä aikavälillä sen avulla voidaan saavuttaa sosiaalimenojen säästöä. Siksi kulttuuritoimintaan pitää panostaa ja se panostus pitää nähdä palvelutuotannon täydentäjänä ja mahdollisten sosiaalimenojen ennaltaehkäisevänä toimintana. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota, mutta ratkaisuksi ei voi esittää kaikkien määrärahojen kohdentamista vain ja ainoastaan näihin toimintoihin. Ihminen tarvitsee monipuolista palvelu- ja toimintatarjontaa voidakseen hyvin.
Vanhemmat kirjoitukset
