11 Maa 2011
Pelkkä epäkohdista puhuminen ei riitä
Eduskuntavaalien alla yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi on tullut hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus. Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu jo kauan alas eikä meillä enää olisi hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kokonaiskuvaa on joskus vaikea hahmottaa. Lakisääteisten palvelujen määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja etenkin kunnille on tullut lisää velvoitteita, mutta ei aina varoja tai keinoja niiden moitteettomaan hoitamiseen. Palvelujen toimivuutta on “elvytetty” ainoastaan lisäämällä rahaa ja henkilökuntaa. Aina ei välttämättä ole kyse rahan tai henkilöstön puutteesta. Monta kertaa on kyse tavoista toimia.
On tullut aika määritellä uudelleen vastuualueet kuntien ja valtion välillä, jotta palvelut kyettäisiin kansalaisille tuottamaan.
Epäkohtien tiedostaminen on kehittymisen ja muuttumisen edellytys. Pelkkä epäkohdista puhuminen ja päivittely ei kuitenkaan vie asioita parempaan suuntaan. Tarvitaan uskallusta kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja toimia.
Mielestäni yksi olennaisista tarvittavista muutoksista on se, että kuntien tuottamille palveluille pitää löytää hintalaput, jotta niiden tuottamishintaa voidaan vertailla yksityisten tarjoamiin palveluhintoihin. Lisäksi pitää laatia selkeät laatukriteerit, jotta niitäkin voidaan vertailla eri tuottajien välillä. Tehtiin niin tai näin, niin keskiössä tulee olla palvelun tarvitsija eli asiakas.
Kommentoi
