24 Kes 2010
Kansanedustaja on myös EU-poliitikko
Sirpa Pietikäinen
Edellinen EU:n komissio antoi yhtenä viimeisimmistä esityksistään kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin, jossa eurooppalainen kuluttajansuoja harmonisoitaisiin yhdelle ja samalle tasolle. Taustalla oli tavoite edistää rajat ylittävää kauppaa, jota vaihteleva kuluttajansuojalainsäädäntö komission mukaan haittasi.
Talous- ja raha-asiainvaliokunnalle esityksestä kirjoittamassani lausunnossa korostin, että komissio unohti EU:n kantavat periaatteet muun muassa siitä, että kansalaisten asemaa ei uudella lainsäädännöllä pidä heikentää. Samalla unohtui EU:n perusoikeusasiakirjan vaatimus siitä, että unionin poliitikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.
Esityksestä onkin kevään aikana keskusteltu Euroopan parlamentissa varsin kriittiseen sävyyn. Myös monet jäsenmaat ovat arvostelleet esitystä neuvostossa. Kun vielä uusi komissaari Viviane Reading on ottanut edeltäjäänsä rakentavamman linjan esitykseen, niin näyttää siltä, että huoli kuluttajansuojan heikentymisestä on väistymässä.
Prosessi on kuitenkin jälleen hyvä esimerkki siitä kuinka erilaiset instituutiot tarkastelevat asioita eri näkökulmista. Talouskasvusta huolestunut komissio tarkasteli asiaa sisämarkkinoiden kannalta. Jäsenmaat neuvostossa ovat peilanneet esitystä kukin omaan lainsäädäntöönsä ja suhtautuneet sen mukaan kuka hyväksyen, kuka vastustaen. Parlamenttikeskustelussa taas on painottunut kansalaisten näkökulma – huoli kuluttajansuojasta.
Lainsäädännön harmonisointi on sinänsä hyvä tavoite, jos se johtaa paremmin toimivaan Euroopan unioniin ja kansalaisten aseman paranemiseen. Samalla pitää kuitenkin huolehtia siitä, että tavoitetaso on aina mahdollisimman korkealla. Se on myös kilpailuetu. Korkeatasoinen kuluttajansuoja kannustaa kohti kestävämpiä tuotteita ja sitä kautta parantaa kuluttajien luottamusta ja on myös ympäristön kannalta kestävää.
Kuluttajansuojaesitystä rakennettaessa parlamentti kuuli myös kansallisten parlamenttien näkemyksiä. Olen itse selvittänyt myös näkemyksiä sekä talousvaliokunnalle että suurelle valiokunnalle.
Hyvät yhteydet europarlamenttiin ja aktiivinen vaikuttaminen antavat kansanedustajille mahdollisuuden tuoda näkemyksensä eurooppalaiseen lainsäädäntöön tärkeässä valmisteluvaiheessa. Eduskuntavaalit ovat EU-vaalit myös siltä kannalta, että tuleva eduskunta ja hallitus linjaavat Suomen EU-politiikkaa seuraavan neljän vuoden ajaksi. Vaaleissa kannattaakin valita ehdokas, joka ei käännä selkäänsä EU:lle, vaan jolla on jo valmiiksi hyvä tuntuma Euroopan unionin toimintaan. Tiedän, että Annika Kokko on erinomainen valinta.
Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
