27 Tou 2010
Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä
Talouden taantuman tilanteessa monet Keski-Uudenmaan kunnat ovat tehneet päätöksiä olla vastaanottamatta pakolaisia. Niin humanitäärisin, kuin työvoimapoliittisin perustein on kuitenkin syytä kannattaa hallittua ja suunnitelmallista pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa.
Suomen väestön ikärakenteesta johtuen on odotettavissa työvoimapulaa. Tämän on todennut mm. Kuntaliitto. Erityisesti pulaa työntekijöistä tulee olemaan rakentamisen, teollisuuden ja palvelualan tehtävissä. Vaikka tällä hetkellä on työttömyyttä, niin jo nyt on tarpeellista alkaa varautua tähän haasteeseen. Suurten ikäluokkien eläköityminen helpottaa työttömyysuhkaa, mutta tulevaisuuden ongelmaksi muodostuu palvelualalle hakeutuvien vähäisyys.
Valtiovallan pitää luoda sellaiset pelisäännöt, jotka hyödyttävät sekä yhteiskuntaamme että maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikan rooli on hyvin tärkeää koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Kaiken kaikkiaan pitää tavoitella niin turvapaikan hakijoiden, pakolaisten kuin maahanmuuttajien onnistunutta kotouttamista sekä työllistymistä. Riittävä kielitaito on yksi tärkeimpiä perusedellytyksiä. Se mahdollistaa parhaiten työllistymisen sekä integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tasavertaisuus ja uussuomalaisten kotoutuminen onnistuu kun vastaanottava yhteiskunta on valmis muutoksiin. Vastaavasti vastaanottavan yhteiskunnan tulee huolehtia, että eri kulttuuriin vedoten ei voi toimia suomalaisen lainsäädännön vastaisesti.
Kuntien ja kaupunkien rooli maahanmuuttajien asettumisessa on suuri. Hyvällä asumis- ja kaupunkisuunnittelulla edistetään sopeutumista. Tavoite on, että maahanmuuttajat jäävät pysyvästi kaupunkiin ja helpottavat tulevaa palvelualojen työvoimapulaa. Myönteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin on siis kuntien etu.
Nykyisen hallituksen toimesta on jo kunnille maksettavaa maahanmuuttajakohtaista korvauksen määrää saatu nostettua. Suunta on oikea, mutta valtion on edelleen lisättävä avustuksia.
Kuntien avuksi maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan sekä kolmatta sektoria että elinkeinoelämää. Monikulttuurillisuus rikastuttaa yhteiskuntaamme monilla tavoin. Riittävin pelisäännöin ja suvaitsevaisuuden kautta saavutamme parhaimman lopputuloksen.
