03 Hel 2010
Annika eduskuntavaaliehdokkaaksi
Hyvinkään Kokoomus nimesi Annika Kokon 3.2.2010 eduskuntavaaliehdokkaakseen. Uudenmaan piiri nimeää viralliset ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleihin keväällä 2010.
Annikan puhe päätöksen jälkeen:
“Kiitos Hyvinkään Kokoomukselle luottamuksesta. Olen valmis yhteisiin talkoisiin kanssanne!
Elämme haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Vaikka on jo merkkejä pienestä elpymisestä, niin sekä kunta- että valtiontalous ovat vielä vaikeiden aikojen edessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykymeno ei voi jatkua ja toiminta nykytavoilla ei onnistu. Puolueilla ja eduskuntavaaliehdokkailla tulee olla ratkaisuehdotuksia palvelujen turvaamiseksi myös tulevina vuosina. Ja onneksi vaihtoehtoja on.
Jos perheessä jää toinen aikuisista työttömäksi tarkoittaa se tulojen pienenemistä ja sen seurauksena perhe joutuu sopeuttamaan menonsa uudelleen. Tämä tarkoittaa menojen karsimista, asiat asetetaan tärkeysjärjestykseen ja karsitaan sellaisista menoista, joista voidaan karsia ilman, että yleinen hyvinvointi kärsisi kohtuuttomasti. Uuden takin osto siirtyy, jotta rahat riittävät ruokaan. Valinta ei ole aina näin helppoa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen voi olla vaikeaa.
Kunnat ja valtiontalous ovat tällä hetkellä samankaltaisessa tilanteessa kuin kuvailemani perhe. Tulot heikkenevät ainakin vielä kaksi seuraavaa vuotta. Tässä taloudellisessa tilanteessa on uudelleen arvioitava mihin rahoitus riittää. Eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä. Uskon, että valtaosa pitää terveyteen, opetukseen ja vanhustenhoitoon liittyviä palveluja tärkeimpinä. Niiden turvaaminen nykyisenlaisena ei ole ongelmatonta.
Nykyinen hyvinvointivaltio -järjestelmä perustuu pääsääntöisesti kuntien omaan tuottamaan palvelutarjontaan, jota ohjaavat lisääntyneet subjektiiviset oikeudet sekä lakisääteiset palvelut. Kuntien ja valtion talous ei kauan kestä tällaista rakennetta. Lisäksi se aiheuttaa palvelutuotannossa sellaista ruuhkaa, että palvelua tarvitsevat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman kauan. Joissakin tapauksissa kokonaiskustannukset moninkertaistuvat ja henkilökohtainen ”kärsimys” kasvaa suhteettoman suureksi. Esimerkiksi työikäisen ihmisen työhön paluu ja kuntoutuminen viivästyvät kuukausilla tai pahimmassa tapauksessa vuosilla.
Subjektiivisia oikeuksia ei tule lisätä ja nykyisiä oikeuksia tulee tarkastella kriittisesti. Sama pätee lakisääteisten palvelujen kanssa. Tulevien päättäjien tulee uskaltaa tehdä uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka kestävät ratkaisut tulevat olemaan vaikeita, niin parhaimmillaan ne mahdollistavat aivan uudenlaisia tapoja toimia ilman, että ne heikentävät asiakkaan palvelujen saatavuutta tai laatua. Kyse on enemmänkin palvelujen oikeanlaisesta kohdentamisesta ja rohkeudesta kantaa vastuu.
Yhä useammin joudutaan asiat laittamaan arvo- ja tärkeysjärjestykseen. Ihmiset kokevat eri asioita tärkeäksi ja arvomaailmakin voi olla kovin erilainen. Tästä syystä on tärkeää käydä päättäjien ja kansalaisten välistä vuoropuhelua eli arvokeskustelua.
Suomi on osa yhdentynyttä Eurooppaa ja tulevaisuudessa eduskunnan rooli muuttuu yhä enemmässä määrin myös Eurooppalaisen Suomen asioiden hoitamiseen. Tässä yhteisenä tavoitteenamme tulee olla myös Euroopan isojen valtioiden kanssa kilpailukykyinen maa. Metropolialueen kehittymisen lisäksi maamme kilpailukyky perustuu koulutukseen ja sen kautta syntyvään huippuosaamiseen.
Mikä merkitys on Hyvinkäälle saada ”oma” kokoomuslainen kansanedustaja?
Hyvästä edustuksesta valtakunnan politiikassa on kiistatonta hyötyä. Tällä hetkellä Hyvinkäältä ja sen johdolta puuttuu suora yhteys Arkadianmäelle. Osa tästä hyödystä olisi edustuksellisuutta, mutta osa myös suoraa vaikutusmahdollisuutta kaupungille tärkeiden hankkeiden eteenpäin viemiseksi. Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat tekevät perinteisesti oman esityksensä valtion talousarvioon. Myös tässä on hyötyä siitä, että hyvinkääläinen edustaja on mukana kehittämässä Hyvinkäätä osana Uuttamaata.
Kokoomuksella on hyvät mahdollisuudet olla hallituksessa myös tulevalla vaalikaudella. Hallituspuolueen kansanedustajalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös kotikuntansa asioiden kehittymiseen kuin oppositiopuolueen edustajalla. Tulevissa eduskuntavaaleissa haasteenamme on oman ehdokkaan menestyminen, mutta myös puolueen vaalivoitto ja sitä kautta parempien vaikutusmahdollisuuksien luominen.
Vaaliteemani tulevat liittymään opetukseen ja terveydenhuoltoon sekä yleisesti palvelutuotantoon. Kun olin itse alakoulussa, niin luokallani oli 36 oppilasta ja kaikki sujui pääsääntöisesti hyvin. Ajat ja opetusmenetelmät ovat kuitenkin muuttuneet ja se mikä toimi ennen ei välttämättä toimi yhtä hyvin tänään.
Perusopetus on koulutuksen kivijalka ja kunnille tulee osoittaa riittävät resurssit opetustoimeen, jotta luokkakoot olisivat mahdollisimman pieniä. Pienessä ryhmässä oppiminen on parempaa ja käytöshäiriöt paremmin hallittavissa ilman erityisiä toimenpiteitä.
Kaikista ei ole lukijoiksi, eikä tarvitsekaan olla. Peruskoulun päättäneistä nuorista osa olisi halukkaita ja valmiita suoraan työelämään. Valtiovallan tulee vastata tähän edistämällä nuorten ammatillista kouluttautumista lisäämällä oppisopimuskoulutusta. Tuleva työvoimapula tarvitsee kaikki nuoremme kouluttautumaan ammattiin. Mitä useamman vuoden nuori on ilman opiskelupaikkaa, sitä vaikeampaa hakeutuminen jatkossa tulee olemaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi keskeisistä painopistealueista nyt ja lähitulevaisuudessa.
Viime kesänä istuessani torikahvilassa tapasin ”Reiskan”. Hän oli saanut sydäninfarktin kevättalvella. Diagnoosi oli sepelvaltimotukos, johon pallolaajennus ei riitä, vaan tarvitaan ohitusleikkaus. Infarkti oli ollut neljä kuukautta sitten ja Reiska odotti ohitusleikkausta edelleen.
Kannatan Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ajatusta pilkkoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS. Kustannustehokkuuden lisäksi, pilkkomisen avulla saataisiin erikoissairaanhoitoon enemmän asiakaslähtöisyyttä.
Sairaanhoitopiiri voitaisiin jakaa nykyisten sairaanhoitoalueiden mukaan viideksi pienemmäksi yksiköksi. Nyt Hus muodostuu Hyks-sairaanhoitoalueesta sekä Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista. Hyvinkää olisi uudessa mallissa oma pienempi yksikkö, jolla olisi valta järjestää alueensa hoito parhaaksi katsomallaan tavalla. Valmiudet tähän löytyy sairaalanmäeltä. Tässä mallissa suuri osa potilaista hoidettaisiin omalla alueella ja pieni osa Hyks-alueen sairaaloissa.
Jos haluan tuoretta kalaa, niin teen ostokseni kaupassa, missä on kalatiski tai mahdollisuuksien mukaan menen torille. Jos taas ostoslistallani on vain maito ja leipä, niin pieni lähikauppamme riittää. Kyse on tarjonnasta ja asiakkaan omasta valinnanvapaudesta.
Näin pitäisi olla myös palvelutuotannossa. Asiakkaan pitäisi enemmän saada valita, missä hänet hoidetaan tai kuka palvelun hänelle tuottaa. Jotta palvelutarjonta ei pelkästään keskity kunnan tuottamiin palveluihin, tulee yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätä ja palvelusetelijärjestelmää laajentaa koskemaan kaikkia mahdollisia palveluita sekä mahdollistamaan palvelujen käytön yli kuntarajojen.
Neloseton kuntaryhmä pääkaupunkiseudun liepeillä. Kuntaryhmän tarkoitus on kehittää yhteistyötä Helsingin alueen kuntien kesken. Hyvinkään lisäksi tähän kuntaryhmään kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo.
Tulevaisuudessa tavoitteena tulee olla aktiivisempi rooli Kuuma kuntiin (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula).Tarkoituksena on olla mukana ja osana tulevaa metropolialuetta. Hyvinkään rooli ei kuitenkaan saa olla passiivinen ja pelkästään pääkaupunkiseudun asuntotarjontaa helpottava. Yhteistyöstä ja metropolialueeseen kuulumisesta pitää hyötyä sekä rata- että tieliikennejärjestelyissä. Ensisijaisena lähtökohtana on, että Hyvinkää säilyy tulevaisuudessa itsenäisenä ja vahvana kaupunkina. Yhteistyötä muiden Uudenmaan kuntien kanssa tulee lisätä, yhdentymiseen ei tällä hetkellä ole tarvetta.
Aina on toivoa. Kokoomus on valmis kantamaan vastuuta ja sitä kautta luomaan toivoa myös tulevaisuudessa.
Toivo tarkoittaa positiivisuutta, tulevaisuudenuskoa, turhien vastakkainasetteluiden välttämistä, rehellisyyttä ja luotettavuutta. Toivo ei ole kikkoja tai temppuja – se merkitsee arvoja ja ajattelutapaa. Toivo on jotakin, joka näkyy kaikessa mitä teemme.
Toivo on tekemisen polttoaine. Teot tekevät ajatuksista arvokkaita. Ne tekevät maailmasta pala palalta paremman paikan elää. Toivo ei ole uskon asia, se on tekemistä.
Olen aiempaa kokeneempana, innokkaana ja motivoituneena lähdössä tavoittelemaan kansanedustajan paikkaa, Hyvinkään ja hyvinkääläisten sekä Uudenmaan kehittämisen puolesta. Olen valmis kantamaan sitä valtakunnallista vastuuta, jota kansanedustajan tulee tulevina haasteellisina aikoina tehdä.
Yksin tähän en pysty, tehdään yhdessä, sillä yhdessä olemme enemmän!”
